Kuntainfo
Hallinto ja palvelut
Tapahtumat
Elinkeinot
Kiinteistöpalvelu

Kunnanvaltuusto 1.11.2018

§
34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
35 Pöytäkirjan tarkastajat
36 Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2019
37 Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2019
38 Seutukokousedustajat Itä-Hämeen liitto ry:n purkamiskokoukseen
39 Kaava-alueilla olevien tonttien hinnoittelu
40 Kiinteistön Laahiaho myynti
41 Kiireelliset asiat
42 Ilmoitusasiat



KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
                    
Kvalt. 34 §
                    
Kunnanvaltuuston kokouksesta on kuulutettu kunnan verkkosivuilla, ilmoitustaululla sekä Joutsan Seutu-lehdessä 24.10.2018. Kunnanvaltuuston kokouskutsu on lähetetty 25.10.2018 esityslistoineen valtuutetuille, varavaltuutetuille sekä niille, joilla on valtuuston kokouksissa läsnäolo-oikeus.
Kunnanvaltuuston kokous on näin saatettu tiedoksi kuntalain 94 §:ssä säädetyllä tavalla ja kunnan hallintosäännön 78 §:ssä määrätyllä tavalla.

Suoritetaan nimenhuuto.

Esitys: Kunnanvaltuusto toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

Suoritettiin nimenhuuto. Läsnä valtuutettuja 14 ja 1 varavaltuutettu. Poissa oli 1 valtuutettu

Käsiteltävät asiat § 34-42

Päätös: Kokous todettiin lailliseksi koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi

                    
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT

Kvalt. 35 §
                    
                    
Pöytäkirja tarkastetaan 7.11.2018

Esitys: Kunnanvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

Päätös: Hilkka Weijo esitti pöytäkirjan tarkastajiksi Heikki Kiviniemeä ja Pirkko Vilkmania


TULOVEROPROSENTIN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2019

Khall. 124 § 22.10.2018

Kuntalaki (410/2015) 111 § Veroja koskevat päätökset:

”Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista.”

Veromenettelylaki (18.12.1995/1558) 91 a § Kunnan ja seurakunnan veroprosentin ilmoittaminen:

”Kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka Verohallinnon myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia.”
Luhangan kunnan tuloveroprosentti on ollut vuosina
2000-2002 18,50%
2003-2015 19,00%
2016-2017 18,50%

Tulevina vuosina tuloveroprosentti saattaa tulla muuttumaan merkittävästi, kun kuntien verotuspohjaa leikataan, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu. Vastaavasti valtionverotus kiristyy, kun tulevat maakunnat rahoitetaan suoraan ministeriöstä ja niille ei tule omaa verotusoikeutta.

Luhangan kunta pyrkii laskemaan tuloveroprosenttiaan kaikin mahdollisin keinoin.

Tuloveroprosentin tuoma todellinen verotulo on kunnille huomattavasti pienempi, kuin kunnan veroprosentista voisi päätellä. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) eivät siis vastaa todellista veroastetta kunnissa. Tarkoitetaan efektiivistä veroasteesta, joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.
Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.
Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys.
Efektiivisellä veroasteella mitattunakin Luhanka on Suomen edullisimpia verottajia.

Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Luhangan kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2019 vahvistetaan 18,50%

Päätös: Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

------------------------------------

Kvalt. 36 §

Päätös: Päätettiin kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.


KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2019

Khall. 125 § 22.10.2018
Kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n (1266/2001) mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin.

Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit ja niiden
muutokset
Vaihteluväli 2018
Vaihteluväli 2019
Luhanka 2018
Yleinen
0,93 - 2,00
0,93 - 2,00
1,20
Vakituiset asunnot

0,41 - 0,90
0,41 - 0,90
0,50
Muut asuinrakennukset
0,93 - 2,00
0,93 - 2,00
1,30
Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöt
0,00 - 1,35
0,00 – 2,00
0,00
Rakentamattoman rakennuspaikka
2,00 - 6,00
2,00 - 6,00
ei määrätty
Voimalaitokset
0,80 - 3,10
0,93 - 3,10
3,10
Hallituksen esityksen mukaiset veroprosenttien vaihteluvälit v. 2019 näkyvät taulukossa

- yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 – 2,00
- vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,41 – 0,90
- muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä 0,93 -2,00 vaihteluvälin rajoissa enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on määrättäessä vähintään 2,00 ja enintään 6,00 prosenttia.
- yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00 ja enintään 1,35
- voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on määrättäessä vähintään 0,80 enintään 3,10.

Kiinteistöveroprosentit vuodelle 2019 tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään 17.11.2018.

Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se vahvistaa vuodelle 2019 seuraavat kiinteistöveroprosentit:

- yleinen kiinteistöveroprosentti                    1,20                    
- vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti                    0,50
- muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti                    1,30                    
- yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti                    0,00
- rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti ei määrätä
(kiinteistöverolaki 12a §)
- voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti                    3,10

Päätös:
Kokouksessa Aki Virtaniemi teki esityksen, että rakentamattomasta rakennuspaikasta veroasteeksi määritellään 4,00 %. Tällä pyritään aktivoimaan rakennuspaikkojen omistajia, joko rakentamaan tai myymään tontti mahdollisille rakentajille.
Hilkka Weijon kannattamana Aki Virtaniemen tekemä esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
------------------------------------------

Kvalt. 37 §

Päätös: Päätettiin kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.


SEUTUKOKOUSEDUSTAJAT ITÄ-HÄMEEN LIITTO RY:N PURKAMISKOKOUKSEEN

Khall 131 § 22.10.2018
Itä-Hämeeksi kutsutun alueen naapurikunnat Hartola, Heinola, Heinolan maalaiskunta, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä, aivan aluksi myös Toivakka, ovat jäsentäneet yhteistyötään ainakin 1950- luvun alusta saakka. Mainitut kunnat Toivakka poislukien perustivat Mikkelin läänin maakuntaliiton kehotuksesta 1.1.1957 aloittaneen pysyvän edustajiston, muuttivat 6.4.1967 hyväksytyillä säännöillä yhteistyöelimen yhteistyötoimikunnaksi, perustivat 24.9.1990 Itä-Hämeen Liitto yhdistyksen, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 28.4.1992, ja viimeksi hyväksyivät 1.1.2015 voimaan tulleen yhteistoimintasopimuksen, jossa yhteistoimintamuodoksi määritetään vähintään 2 kertaa vuodessa kokoontuva Itä-Häme foorumi ja työvaliokunta.

Sääntöjen 19 §:n mukaan päätös liiton purkamisesta tulee tehdä seutukokouksessa ja päätöstä tulee kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä. Liiton purkautuessa jäljelle jääneet varat tulee käyttää viimeisen seutukokouksen määräämällä tavalla liiton tarkoitusperien edistämiseen. Itä-Hämeen foorumin pöytäkirjassa 30.9.2016 ehdotetaan kunnille Itä-Hämeen Liitto ry:n purkamista seuraavasti: "Itä-Hämeen liitto ry:n viimeisin johtoryhmän kokoontuminen on ollut alkuvuodesta 2010, ja seutukokous joulukuussa 2009. Viimeisin valittu puheenjohtaja on Pertti Mäkinen Hartolasta, johtoryhmän puheenjohtaja on Hannu Komonen Heinolasta ja varapuheenjohtaja Mikä Järvinen Sysmästä.

Työvaliokunta ehdottaa, että yhdistys lakkautetaan. Foorumi esittää kunnille, että kunnat valitsevat seutukokousedustajat yhdistyksen sääntöjen mukaan ja johtoryhmä kutsuu seutukokouksen koolle päättämään yhdistyksen mahdollisesta lakkauttamisesta.

Itä-Hämeen liitto ry:n sääntöjen mukaan:

”kunnanvaltuustot valitsevat edustajansa seutukokoukseen seuraavasti
- enintään 3 000 asukasta, 2 edustajaa
- 3 001 - 6 000 asukasta, 3 edustajaa
- 6 001 - 10 000 asukasta, 5 edustajaa
- yli 10 000 asukasta, 7 edustajaa”

Kunnanjohtajan ehdotus:

Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se valitsee kaksi kokousedustajaa seutukokoukseen purkamaan Itä-Hämeen liitto ry:tä.

Päätös: Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
------------------------------------

Kvalt. 38 §

Päätös: Hilkka Weijo esitys kokousedustajiksi Eino Polvela ja Pertti Seimola.Varaedustajaksi valittiin Heikki Kiviniemi.

Esitys hyväksyttiin


KAAVA-ALUEILLA OLEVIEN TONTTIEN HINNOITTELU

Khall. 123 § 22.10.2018                    

Luhangan kunnalla on kaava-alueillaan myynnissä tontteja, joissa kunnallistekniikka on valmiina. Vetovoimaisuuden lisäämiseksi kunnalla tulee olla kyky herättää mielenkiintoa erilaisilla markkinointitempauksilla. Luhangan kunnassa tonttien hinnoittelu tulisi olla dynaamista, jolloin tonttien hinta tulisi olla joustava ja kysynnän mukainen.

Tonteille tulisi kuitenkin asettaa niin sanottu markkinahinta ja mikäli tontteja myytäisiin markkinahintaa halvemmalla, tulisi myyntipäätös perustella ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Tontteja myytäisiin ostajien tarjouksiin perustuen ja kunnanjohtajalla olisi mahdollisuus käydä tarvittaessa hintaneuvotteluita.

Näin ollen päätettäisiin, että hinnoittelussa olevien tonttien markkinahinta olisi 0,5
€/neliömetri. Myytävät tontin myytäisiin 2 vuoden rakentamisvelvoitteella. Hinnoittelussa olisi mukana seuraavien alueiden vapaat tontit:
Hepoluhdan ja Kirkonkylän asemakaavan sekä Tammijärven yleiskaavan vapaat tontit.

Tonttien myyntiä tehtäisiin eri foorumeilla riippuen myyntimenestyksestä. Tonttien myynnissä voidaan käyttää tarjouskauppamenettelyyn soveltuvia verkkoalustoja ja eri välittäjiä.

Luhangan kunnan hallintosääntö 56§:
” Valtuusto päättää tytäryhteisöjen myynnistä, lakkauttamisesta tai perustamisesta.
Muutoin kunnan omaisuuden luovuttamisesta ja vuokraamisesta päättää kunnanhallitus valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille.”

Näin ollen kiinteistöjen myynnin osapuolena Luhangan kunnan osalta toimii kunnanhallitus. Kiinteistöjen myyntiin liittyvät ehdot tuodaan päätettäväksi seuraavassa kokouksessa.

Kunnanjohtajan ehdotus:

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää

1. Hepoluhdan ja Kirkonkylän asemakaavan sekä Tammijärven yleiskaavan vapaat tontit hinnoitellaan jatkossa hintaan 0,5 €/neliömetri.
2. Kunnan kokonaistaloudellinen etu huomioiden tontti voidaan myydä 50 % markkinahintaa halvemmalla. Kokonaistaloudellista etua arvioitaessa kriteereinä käytetään paikkakuntalaisuutta, elinkeinopoliittisia syitä ja perhekokoa.
3. Muiden myyntiehtojen osalta kunnanvaltuusto valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään myyntiehdoista.

Päätös: Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin
---------------------------

Kvalt. 39 §

Päätös: Kunnanhallituksen ehdotus hyväksyttiin


KIINTEISTÖN LAANIAHO MYYNTI

Khall. 115 §
1.10.2018                    

Luhangan kunnalla on Tammijärven yleiskaava-alueellaan Laaniaho (435-405-14-3) niminen kiinteistö, joka on ollut erinäisessä käytössä viimeisten vuosikymmenten aikana. Kaavassa kiinteistöllä on tunnus TY. Luhangan kunnalla ei ole strategista intressiä omistaa ko. tonttia.

Kunnanjohtaja on käynyt paikallisen yrittäjän kanssa keskusteluja ko. kiinteistön osalta ja yrittäjä on tehnyt tahdonilmaisun kiinteistön ostamisesta.

Luhangan kunnan hallintosääntö 56§:
” Valtuusto päättää tytäryhteisöjen myynnistä, lakkauttamisesta tai perustamisesta.
Muutoin kunnan omaisuuden luovuttamisesta ja vuokraamisesta päättää kunnanhallitus valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille.”

Näin ollen kiinteistöjen myynnin osapuolena Luhangan kunnan osalta toimii kunnanhallitus, mikäli valtuusto päättää asettaa kiinteistön myyntiin. Kiinteistölle tulee asettaa markkinahinta ja kiinteistö tulee laittaa julkisesti myyntiin.

Kiinteistön mahdollisesti mennessä kaupaksi tulee kauppa suorittaa vuoden 2019 puolella. Kiinteistö on tarkoitus asettaa myyntiin alustapohjaiselle tarjouskauppa sivustolle.

Kunnanjohtajan ehdotus:

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää

1. Valtuuttaa kunnanhallituksen myymään kiinteistön Laaniaho (435-405-14-3) ja määrittelemään myyntiehdot ko. kiinteistön myynnille.
2. Kiinteistön myynnin ehtona on ostajan esittämä Luhangan kunnan kannalta oleellinen elinkeinopoliittinen tarkoitus.
3. Markkinahinnaksi tontille asetetaan 6000 euroa

Päätös: Päätettiin kunnanjohtajan esityksen mukaisesti.
-----------------------------------

Kvalt. 40 §

Päätös: Päätettiin kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti


KIIREELLISET ASIAT

Kvalt. 41 §
Mahdolliset kiireelliset asiat ilmoitetaan kokouksessa.

Päätös: Ei kiireellisiä asioita.


ILMOITUSASIAT

Kvalt 42 §
Mahdolliset ilmoitusasiat esitetään kokouksessa.


Päätös: Kunnalliskalenterien hankinta halukkaille


LUHANGAN KUNTA                    

MUUTOKSENHAKUOHJEET

Muutoksenhakukielto

Asiat § 35, 41, 42

Kiellon peruste:
Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Valitusosoitus, kunnallisasiat

Asiat § 34,36,37,38,39,40

Valitusviranomainen ja valitusoikeus
Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä
- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Muutoksenhaun maksu
Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015). Niissä tapauksissa, joissa maksu peritään, se on 250 euroa.

Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
- päätös on muuten lainvastainen.
                    
Valitusaika
Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi kuntalain 140 § mukaisesti. Pöytäkirjan nähtävilläolo pvm 8.11.2018 Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan.

Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhe- valtaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen
Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä.

Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Virkaaika: klo 8.00–16.15
LUHANGAN KUNTA Kokouspäivämäärä                     Sivu
Kunnanvaltuusto 1.11.2018                     60
2017-2021

LUHANGAN KUNTA Kokouspäivämäärä                     Sivu
Kunnanvaltuusto 1.11.2018                     60
2017-2021

Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet                     
Lautakunta Hallitus Valtuusto

Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet                     
Lautakunta Hallitus Valtuusto

LUHANGAN KUNTA Kokouspäivämäärä                     Sivu
Kunnanvaltuusto 1.11.2018                     60
2017-2021

Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet                     
Lautakunta Hallitus Valtuusto