Kuntainfo
Hallinto ja palvelut
Tapahtumat
Elinkeinot
Kiinteistöpalvelu

Rakennuslautakunta 1.11.2018

§
37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
38 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen
39 Esityslistan hyväksyminen
40 Vaasan hallinto-oikeuden päätös hallintopakkoasiassa
41 Ruokahuollon elintarvikkeiden kilpailutus
42 Jätemaksumuistutus, jätehuollon perusmaksu ja jätehuoltomaksu
43 Jätemaksumuistutus, perusmaksu
44 Ilmoitusasiat
45 Muut asiat
Liite


Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Rak.ltk 37 § Rakennustarkastajan ehdotus:

Kokouskutsu rakennuslautakunnan jäsenille, kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanhallituksen edustajalle sekä kunnanjohtajalle on toimitettu rakennuslautakunnan 8.2.2018 päätöksen mukaisesti, joten kokous todetaan asianmukaisesti koollekutsutuksi, ja mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla, myöskin päätösvaltaiseksi.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.


Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen

Rak.ltk. 38 § Rakennustarkastajan ehdotus:

Rakennuslautakunta valitsee tämän pöytäkirjan tarkastajiksi kaksi jäsentä keskuudestaan.

Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pirjo Kosonen ja Eila Virtanen.


Esityslistan hyväksyminen

Rak.ltk. 39 § Esityslistan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Rakennustarkastajan ehdotus: Rakennuslautakunta hyväksyy kokouksen esityslistan.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.


HALLINTOPAKKOHAKEMUS / LATAMÄEN TUULIVOIMALA

Rak.ltk § 65 / 8.12.2016

Luhangan kuntaan on saapunut hallintopakkohakemus, mikä on merkitty saapuneeksi pvm 5.12.2016. Hakemus on osoitettu Luhangan kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiselle. Kunnan teknisen toimen johtosäännön mukaan rakennuslautakunta toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.
Asian vireillepanijoina ovat hakemuksen liitteessä mainitut asianosaiset sekä Purnun-Tohtaan seudun ympäristöyhdistys ry. Vaatimuksena esitetään, ” että ympäristön-suojeluviranomainen ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin tuulivoimaloiden aiheuttaman melun selvittämiseksi luotettavasti ja ympäristönhallinnon melumittausohjeiden mukaisesti melulle altistuvissa rakennuksissa suoritettavilla mittauksilla”. Laajemmin vaatimus ilmenee hakemuksesta.
Hakemuksen osalta voidaan todeta, että kysymys on käytännössä samasta hallintopakkoasiasta, josta Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen antopäivällä 19.5.2016. Vireillepanijoina ja asianosaisina on samoja henkilöitä kuin aikaisem-massa hallintopakkoasiassa sekä näiden lisäksi Purnun-Tohtaan seudun ympäristö-yhdistys ry, jota ei kuitenkaan hakemuksen mukaan katsota asianosaiseksi.
Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisuun (pvm 19.5.2016/päätösnro16/0114/2) liittyvissä päätöksen perusteluissa on jo suoritettu asian huolellinen arviointi. Siinä on tuolloin arvioitu rakennuslautakunnan päätöksen lainmukaisuutta ja viitattu myös ympäristönsuojelulain 6§:ään, toiminnanharjoittajan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää toiminnasta aiheutuvien vaikutusten selvittäminen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kuten hallinto-oikeus perusteluissaan toteaa, ” jo mainituista lainkohdista ilmenevät ympäristönsuojelulain lähtökohdat huomioon ottaen päätöstä ei ole syytä muuttaa sen vuoksi, että siinä erityisesti määrättäisiin melumittaukset suoritettavaksi toiminnanharjoittajasta riippumattomalla taholla tai haitankärsijöiden asettaman tahon tarkkaillessa mittauksia”.
Vaasan hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä huolimatta uudessa hallinto-pakkohakemuksessa toistetaan vaatimus riippumattomasta melumittauksesta ja ohjeistetaan mittauksen suorittamisessa. Vaasan hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen viitaten uudessa hallintopakkohakemuksessa esitetyt vaatimukset ovat perusteettomia. Hallintopakkoasian kokonaisarvioinnissa keskeiseksi nousee prosessuaalinen puoli. Kuten uudesta hallintopakkohakemuksesta ilmenee asianosaiset ovat tyytymättömiä melumittauksen suorittamiseen kokonaisuudessaan ja tämä kanta poikkeaa siitä, mitä Vaasan hallinto-oikeus on 19.5.2016 antaman päätöksen perusteluissa lausunut. Vaasan hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.
Uuden hallintopakkoasian vireillesaattaminen samassa asiassa on perusteetonta, kun hallinto-oikeuden päätökseen liittyi valitusoikeus, jota asianosaiset eivät kuitenkaan käyttäneet.
Toiminnanharjoittaja on antanut lausunnon sitä velvoittavan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen johdosta. Rakennuslautakunta kunnan ympäristönsuojelu-viranomaisena on käsitellyt lausunnon ja antanut sen johdosta päätöksen pvm 8.12.2016.
Edellä mainittu huomioon ottaen, uuden hallintopakkohakemuksen pvm 5.12.2016 huolellinen arviointi osoittaa, että kysymys on samasta asiasta, josta hallinto-oikeus on antanut jo päätöksensä. Muutoksena aikaisempaan voidaan todeta ainoastaan asianosaisten määrän vähentyminen.
Liite;
Hallintopakkohakemus (saapumispäivämäärä 5.12.2016) liitteineen

Rakennustarkastajan ehdotus:
Rakennuslautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa, että hallinto-pakkohakemuksessa on kysymyksessä samat vaatimukset, joiden osalta on jo Vaasan hallinto-oikeuden lainvoimainen päätös ja hylkää hakemuksen perusteettomana.
Perustelut:
1. Samassa asiassa annettu Vaasan hallinto-oikeuden lainvoimainen päätös perusteluineen (pvm 19.5.2016 / päätösnumero 16/0114/2).
2. Rakennuslautakunnan päätös §64/ WSP (Ilmatar Luhanka Oy) / Lausunto kesällä 2015 suoritettujen Latamäen tuulivoimapuiston melumittausten sisällöstä.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

Aino Mönkölä ja Marika Masalin-Weijo poistuivat esteellisinä kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Puheenjohtajan esteellisyyden ja varapuheenjohtajan poissaolon johdosta valittiin kokoukselle kokouksen vanhimman eli Heikki Kososen johdolla tilapäiseksi puheenjohtajaksi Heikki Kosonen.
___________________________________________________________

Vaasan hallinto-oikeuden päätös hallintopakkoasiassa


Rak.ltk. 40 §

Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen hallintopakkoasiassa, päätösnumero 18/0233/2, Diaarinumerot 00024/17/5132, 00025/17/5132.
                    Päätös liitteenä.

Rakennustarkastajan ehdotus: Ehdotus annetaan kokouksessa.

Rakennustarkastajan kokouksessa antama uusi ehdotus:

Siirretään asiankäsittely seuraavaan kokoukseen.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

Marika Masalin-Weijo poistui esteellisinä kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi.


Ruokahuollon elintarvikkeiden kilpailutus

Rak.ltk. 41 §

Kunta on kilpailuttanut ruokahuollon elintarviketoimittajat Joutsan kunnan ruokahuollon kanssa yhdessä ja nykyinen sopimuskausi (1.2.2016 alkaen), optiovuosi mukaan lukien, päättyy 31.1.2019. Uusi hankintakausi alkaa 1.2.2019.

Rakennustarkastajan ehdotus:
Luhangan kunnan ruokahuolto liittyy elintarvikekilpailutuksen osalta KL-Kunta hankinnat Oy:n valmiiksi kilpailutettuihin puitesopimuksiin, jolloin omaa kilpailutusta ei tarvitse järjestää.
Elintarvikkeiden puitejärjestely on jaettu seuraaviin tuoteryhmiin:
* Maitovalmisteet
* Kala ja kalavalmisteet
* Leipä ja leipomotuotteet
* Liha, lihavalmisteet ja valmisruuat
* Hedelmät, vihannekset ja juurekset
* Viljatuotteet
* Kuivatuotteet ja pakasteet
* Non-food tarvikkeet

Asiakkaat voivat osallistua halutessaan myös vain osaan tuoteryhmistä.
Ruokahuolto ei osallistu maitovalmisteiden osalta puitesopimukseen.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

Jätemaksumuistutus, jätehuollon perusmaksu ja jätehuoltomaksu

Rak.ltk 42 §

Hakija: Reino Liljeroos kp c/o Elina Suonpää
Kiinteistö: Ylä-Hakolahti 435-401-1-139

Jätemaksun määräämisen yksityiskohtaiset perusteet sisältävän taksan hyväksyy kunta. Luhangan kunnan rakennuslautakunta huolehtii Luhangan kunnan alueella jätelain mukaisesta jätehuollon yleisestä järjestämisestä ja viranomaistehtävistä. Luhangan kunnanvaltuusto hyväksyi jätetaksan 24.11.2016 § 36 ja taksa tuli voimaan 1.1.2017.
Jätelain 78 §:n 3 mom. mukaan jätemaksu, jolla katetaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset.
Jätelain 81 §:n mukaan jos jätetaksan mukaista jätemaksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä, voidaan maksu maksuvelvollisen hakemuksesta määrätä jätetaksasta poiketen tai jättää perimättä. Jos jätemaksu määrätään jätetaksasta poiketen, maksuperusteiden on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia.
Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta muistutus kunnan jätehuoltoviranomaiselle, Luhangan kunnassa rakennuslautakunnalle.

Ympäristötarkastajan ehdotus:

Jätehuoltomaksu ja perusmaksu poistetaan. Mikäli kiinteistöllä tehdään sellaisia muutoksia, että se tulee asuttavaan kuntoon, tulee kiinteistön omistajan ilmoittaa muutoksista kunnan jätehuoltoviranomaiselle.

Perustelut:
Kiinteistö ei ole käytettävissä asumiseen. Ympäristötarkastaja on käynyt paikalla 22.10.2018. Kokouksessa on nähtävillä kuvia käynniltä.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.


Jätemaksumuistutus, perusmaksu

Rak.ltk. 43 §

Hakija: Matti Sandelin
Kiinteistö: Kivitasku 435-402-4-370

Jätemaksun määräämisen yksityiskohtaiset perusteet sisältävän taksan hyväksyy kunta. Luhangan kunnan rakennuslautakunta huolehtii Luhangan kunnan alueella jätelain mukaisesta jätehuollon yleisestä järjestämisestä ja viranomaistehtävistä. Luhangan kunnanvaltuusto hyväksyi jätetaksan 24.11.2016 § 36 ja taksa tuli voimaan 1.1.2017.
Jätelain 78 §:n 3 mom. mukaan jätemaksu, jolla katetaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset.
Jätelain 81 §:n mukaan jos jätetaksan mukaista jätemaksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä, voidaan maksu maksuvelvollisen hakemuksesta määrätä jätetaksasta poiketen tai jättää perimättä. Jos jätemaksu määrätään jätetaksasta poiketen, maksuperusteiden on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia.
Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta muistutus kunnan jätehuoltoviranomaiselle, Luhangan kunnassa rakennuslautakunnalle.

Ympäristötarkastajan ehdotus:

Jätemaksuun ei tehdä muutoksia. Kiinteistöltä peritään normaali vapaa-ajan asunnon jätehuollon perusmaksu.

Perustelut: Huomautuskirjeessään hakija esittää, että maksu on täysin tarpeeton ja tänä vuonna kohtuuton, koska hän on päässyt käyttämään kesäasuntoaan murto-osan tavanomaisesta. Rakennuslautakunta katsoo, että velvollisuus jätemaksun maksamiseen syntyy silloin, kun kiinteistö on käytettävissä tavanomaiseen loma-asumiseen. Kiinteistön tosiasiallisella käytöllä ei ole merkitystä, koska sen valvominen on mahdotonta ja se saattaisi siten johtaa vapaa-ajan asukkaiden epätasapuoliseen kohteluun.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.


Ilmoitusasiat

Rak.ltk. 44 §

- Kuntaliiton yleiskirje 10/2018. Yksityistielaki uudistuu- kuntien tielautakunnan tehtävät lakkaavat vuoden 2019 lopussa. (15.10.2018)


Muut asiat

Rak.ltk. 45 §

Ei muita asioita.


OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS

Muutoksenhakukiellot :

Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Pykälät: 37,38,39,40,44,45

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:

Pykälät: 41

Oikaisuvaatimusohjeet:

Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Pykälät: 41

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään:

Luhangan rakennuslautakunta
Hakulintie 2
19950 Luhanka
luhanka@luhanka.fi

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen, ja se on tekijän allekirjoitettava.


VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen ja valitusaika
Seuraaviin päätöksiin voi hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosaisen kunnan jäsen.

Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite                     Hämeenlinnan hallinto-oikeus
                     Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna
                     asiakaspalvelu 029 56 42210, vaihde 029 56 42200, faksi 029 56 42269
                     tietoliikennekatkon sattuessa 050 407 3429
                     sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Kunnallisvalitus, pykälät                    Valitusaika 30 pv
Hallintovalitus, pykälät 42,43 Valitusaika 30 pv


Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Vaasan hallinto-oikeus
                    Korsholmanpuistikko 43, 4. krs, PL 204, 65101 Vaasa
kirjaamo: 029 5642780, vaihde 029 5642611, faksi 029 56 42760
sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi
Kunnallisvalitus, pykälät                    Valitusaika 30 pv
Hallintovalitus, pykälät                    Valitusaika 30 pv


Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet  

Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista, kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksen tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erikseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Valituskirjassa on ilmoitettava
- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka vaaditaan siihen tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.
Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.
Valituskirjojen toimittaminen
Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite                    Pykälät
Valitusasiakirjat on toimitettava: nimi, osoite ja postiosoite                    Pykälät

(Mainitaan erikseen, jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle)
Lisätietoja
Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjaotteeseen.
Oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa.                    Liitetään pöytäkirjaan


SAAPUNUT 8 -10- 2018
Vaasan hallinto-oikeus
Päätös
Antopäivä 05.10.2018 Päätösnumero 18/0233/2

Diaarinumerot
00024/17/5132
00025/17/5132
Asia Valitukset ympäristönsuojelulain mukaisissa hallintopakkoasioissa
Muutoksenhakijat Raili Pajunen, Sysmä, Aimo Pajunen, Sysmä, Aira Tuomala, Luhanka, Asko Tuomala, Luhanka, Pertti Vepsäläinen, Joutsa ja Purnun-Tohtaan seudun ympäristöyhdistys ry, Hartola, yhdessä
Vastapuoli Ilmatar Luhanka Oy, Luhanka
Päätökset, joihin on haettu muutosta
Luhangan kunnan rakennuslautakunta
8.12.2016 SS 64 ja 65
Asian aikaisempia vaiheita
Luhangan kunnan rakennuslautakunta oli Raili Pajusen asiakumppaneineen Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle osoittaman 4.2.2015 päivätyn kirjeen johdosta päätöksellään 26.3.2015 8 velvoittanut Latamäen tuulipuiston toiminnanharjoittajan Ilmatar Luhanka Oy:n kustannuksellaan suorittamaan tuulipuistossa melumittauksen, esitetty vireillepanovaatimus/asianosaisuus huomioon ottaen ensi tilassa sekä riittävässä laajuudessa ja noudattamaan melupäästöjen mittauksessa IEC61400-11 standardin vaatimuksia ja ympäristöhallinnon ohjetta OH 3/2014 (Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla). Mittaustulokset oli tullut esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30.6.2015 mennessä.

Vaasan hallinto-oikeus oli 19.5.2016 antamallaan päätöksellä nro 16/0114/2 Raili Pajusen ja asiakumppaneiden valituksen enemmälti hyläten lisännyt Luhangan kunnan rakennuslautakunnan Ilmatar Luhanka Oy:lle asettamaan velvoitteeseen vaatimuksen siitä, että melupäästöjen mittauksessa on noudatettava IEC61400-11 standardin vaatimusten ja ympäristöhallinnon ohjeen OH 3/2014

(Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla) lisäksi ympäristöhallinnon ohjetta 4/2014 (Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa). Mittaustulosten esittämiselle asetettua määräaikaa pidennettiin 31.8.2016 saakka.

Hallintopakkohakemus
Raili Pajunen, Aimo Pajunen, Aira Tuomala, Asko Tuomala, Pertti Vepsäläinen ja Purnun-Tohtaan seudun ympäristöyhdistys ry ovat Luhangan kunnan rakennuslautakunnassa 5.12.2016 vireille tulleessa hallintopakkohakemuksessa yhdessä vaatineet ympäristönsuojeluviranomaisen ryhtymistä välittömästi toimenpiteisiin tuulivoimaloiden aiheuttaman melun selvittämiseksi luotettavasti ja ympäristöhallinnon melunmittausohjeiden mukaisesti melulle altistuvissa rakennuksissa suoritettavilla mittauksilla. Hakemusta on perusteltu muun muassa sillä, että WSP Finland Oy:n kesällä 2015 suorittamissa ulkomelumittaukSissa on ollut puutteita ja virheitä eikä niitä voida pitää ympäristöhallinnon ohjeen OH 4/2014 mukaisina.

Valituksenalainen päätös 8.12.2016 SS 64
Luhangan kunnan rakennuslautakunta on päättänyt, että se merkitsee tiedoksi WSP Finland Oy:n antaman lausunnon kesällä 2015 suoritettujen Latamäen tuulivoimapuiston melumittausten sisällöstä ja todennut, että annettu lausunto vastaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä asetettua velvoitetta ympäristöhallinnon ohjeen 4/2014 noudattamisesta Latamäen tuulivoimapuiston melumittausten toteuttamisessa.

Valituksenalainen päätös 8.12.2016 SS 65
Luhangan kunnan rakennuslautakunta on päätöksessään todennut, että 5.12.2016 vireille tulleessa hallintopakkohakemuksessa on kysymyksessä samat vaatimukset, joiden osalta on jo Vaasan hallinto-oikeuden lainvoimainen päätös ja hylännyt hakemuksen perusteettomana. Rakennuslautakunta on perustellut päätöstään lisäksi seuraavasti:
1. Samassa asiassa annettu Vaasan hallinto-oikeuden 19.5.2016 antama lainvoimainen päätös nro 16/0114/2 perusteluineen.
2. Rakennuslautakunnan päätös 8.12.2016 64 / WSP (Ilmatar Luhanka Oy) lausunto kesällä 2015 suoritettujen Latamäen tuulivoimapuiston melumittausten sisällöstä.

Vaatimukset hallinto-oikeudessa
Raili Pajunen asiakumppaneineen on vaatinut Luhangan kunnan rakennuslautakunnan päätöksien 8.12.2016 64 ja 65 kumoamista. Muutoksenhakijat ovat hakeneet mainittuihin päätöksiin muutosta yhdellä yhteisellä valituskirjelmällä.

Luhangan kunnan rakennuslautakunta tulee velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin Latamäen tuulivoimaloiden aiheuttaman melun määrän selvittämiseksi (melumittaukset) ja antamaan Ilmatar Luhanka Oy:lle tarpeelliset määräykset meluhaitan ehkäisemiseksi ja tarvittaessa toiminnan keskeyttämiseksi, jos melumittauksissa osoittautuu, että toiminnasta uhkaa aiheutua välittömiä ja huomattavia haittavaikutuksia ympäristölle ja terveydelle melun seurauksena. Melumittaukset tulee tehdä toiminnanharjoittajasta riippumattoman ja pätevän meluasiantuntijan toimesta ja riittävässä laajuudessa ympäristöministeriön ohjeiden OH 4/2014 (Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa) sekä OH 3/2014 (Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla) mukaisesti. Mittausten tulee olla ajallisesti riittävän pitkäkestoisia, jotta ne sisältävät eri säätilat ja tuulensuunnat. Mittauksia tulee tehdä eri vuodenaikoina, erityisesti syksyllä ja talvella, jolloin melusta aiheutuva häiriö on tuulivoimantuotantoalueen läheisyydessä saatujen kokemusten perusteella suurinta. Mittauksia tulee suorittaa niissä olosuhteissa ja paikoissa, joissa häiriöt koetaan.

Päätöksen 8.12.2016 64 kumoamisen osalta muutoksenhakijat ovat esittäneet vaatimustensa perusteiksi muun muassa seuraavaa:

Luhangan kunnan rakennuslautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ei ole Vaasan hallinto-oikeuden 19.5.2016 antaman päätöksen edellyttämällä tavalla velvoittanut Latamäen tuulivoimantuotantoalueen toiminnanharjoittajaa Ilmatar Luhanka Oy:tä suorittamaan ympäristöhallinnon ohjeen OH 4/2014 mukaisia melumittauksia tai täydentämään aikaisemmin tehtyjä mittauksia tuon ohjeen mukaisiksi 3 1.8.2016 mennessä.

Päätöksen 8.12.2016 65 kumoamisen osalta muutoksenhakijat ovat esittäneet vaatimustensa perusteiksi muun muassa seuraavaa:

Melumittaukset tulee suorittaa uudelleen, koska WSP Finland Oy:n kesällä 2015 suorittamat melumittaukset eivät täyttäneet ympäristöhallinnon melumittauksia koskevan ohjeistuksen vaatimuksia mittauksien aikana vallitsevien sääolosuhteiden eikä tuulivoimaloiden toiminnalle asetettujen vaatimusten osalta. Mittaukset olivat myös liian lyhytkestoisia, jotta niiden tulokset olisivat kuvanneet riittävästi todellisen meluhaitan määrää ja mittausajankohta oli ajoitettu tarkoitushakuisesti sellaiseen ajankohtaan (alkukesä), jolloin tuulivoimaloiden aiheuttama meluhaitta on kokemusperäisesti osoittautunut kaikista vähäisemmäksi. Melumittaukset tulee suorittaa muutoksenhakijoiden omistamissa rakennuksissa sekä kaikissa niissä ympäristön asuin- ja vapaa-ajanrakennuksissa, jotka sijaitsevat alle yhden kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta.

Valitukseen on liitetty kaaviokuva, jossa esitetään sääolosuhteiden, vuoden- ja vuorokauden ajan vaikutus eräässä mittauspisteessä esiintyvään melutasoon. Kaaviokuvasta käy ilmi, että tietyn äänilähteen aiheuttama melutaso voi olla samassa mittauspisteessä jopa yli 20 dB korkeampi kylmänä talviyönä kuin lämpiminä vuodenaikoina. Kaaviokuva on otettu Ramboll Finland Oy:n ympäristömelun mittaamiseen liittyvästä opetusmateriaalista.

Jo yleisen elämänkokemuksen perusteella tiedetään melun kulkeutuvan oleellisesti pidemmälle kylminä talviöinä kuin lämpiminä kesäpäivinä ja sääolosuhteiden vaikuttavan olennaisesti äänen etenemiseen ilmassa. Mittauspisteet oli valittu todellisen melun arvioinnin kannalta epätarkoituksenmukaisesti jopa tarkoitushakuisesti. Yksi mittauspisteistä sijaitsi 100-150 metrin päässä rakennuksen piha-alueesta pellolla puuston takana. Toinen mittauspiste sijaitsi ulkorakennuksen takana siten, että ulkorakennus jäi mittalaitteen ja tuulivoimaloiden väliin. Tässä kiinteistössä asukkaat kokevat ulkomelusta suurinta haittaa nimenomaan päärakennuksen edessä, ja asia tuotiin myös mittaajien tietoon mittausten aloittamisen yhteydessä, mutta siitä huolimatta mittalaitteet vietiin ulkorakennuksen taakse. Tuulivoimamelun erityspiirteitä, amplitudimodulaatiota, kapeakaistaisuuttaja tonaalisuutta ei mitattu ollenkaan. Sisämelumittauksia ei myöskään suoritettu, eikä niitä ole mittaustuloksista mahdollista edes arvioida laskennallisesti, koska mittauksia ei kahdessa mittauspisteessä kolmesta tehty rakennusten pihamaalla, vaan kauempana pihapiiristä.

Valitukseen on liitetty DI (akustiikka) Denis Siposen asiantuntijalausunto 2.10.2015, jossa on arvioitu WPS Finland Oy:n melumittaussuunnitelman ja itse melumittauksen suorittamisen melunmittausohjeistuksen mukaisuutta.

Uusintamelumittausten tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös se, että jo tuulivoimaloiden rakentamista edeltävä päätöksenteko perustui meluvaikutusten arvioinnin osalta totuutta vastaamattomiin tietoihin ja lisäksi alueelle rakennettiin oleellisesti suuremmat tuulivoimalat, kuin mille suunnittelutarveratkaisuhakemuksen liitteenä olleet melumallinnukset oli laadittu ja joille suunnittelutarveratkaisu oli annettu. Suunnittelutarveratkaisupäätöksen mukaan alueelle piti rakentaa kuusi 2-3 MW:n tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on korkeintaan 150 metriä. Alueelle rakennettiin 3,08 MW tuulivoimalat, joiden kokonaiskorkeus on 196 metriä eli sallittu kokonaiskorkeus ylitettiin yli 30 prosentilla. Suunnittelutarveratkaisu perustui melumallinnukseen, joka oli laadittu 102 ja 105 dB:n lähtöarvoilla. WSP Finland Oy:n lausunnon mukaan tuulivoimaloiden mittauksilla 16.6.2015 todettu melupäästö on 107 dB. WSP Finland Oy:n lausunnosta ei käy ilmi, millä teholla tuulivoimalat toimivat tämän mittauksen tekohetkellä. Kesällä 2015 tehdyt melumittaukset osoittivat, että alkukesästä tuulivoimalat toimivat nimellistehollaan ajankohdan vähätuulisuudesta johtuen erittäin harvoin. Näin ollen suurimmalla tehollaan tai melun kannalta pahimmissa olosuhteissa tuulivoimaloiden todellinen melupäästö on mitä suurimmalla todennäköisyydellä tätä mittaustulosta suurempi.

Asiaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös se, että toiminnanharjoittajan omankin awion mukaan kyseessä oleva tuulivoimalatyyppi oli markkinoiden kovaäänisin. Ruotsissa on muutamilla tuulivoimantuotantoalueilla samaa tyyppiä olevia tuulivoimaloita. Ruotsin työympäristövirasto (Arbetsmiljöverket) on loppukesästä 2016 todennut, että Vestas VI 12-3 MW:n voimalatyyppi ei täytä riittäviä terveys- ja turvallisuusvaatimuksia, eikä sitä pitäisi päästää markkinoille.

Toiminnanharjoittaja voi EU:n tuotedirektiivin mukaisesti käyttää voimaloita vain, jos ne täyttävät vähintään perusvaatimukset terveyden ja turvallisuuden suhteen (esim. konedirektiivi 2006/42/EY, joka on otettu käyttöön Suomen lainsäädännössä valtioneuvoston asetuksessa koneiden turvallisuudesta 400/2008). Kunnalla on mahdollisuus kieltää tällaisten laitteiden hyödyntäminen myös maankäyttö- ja rakennuslain 180-181 S:ien perusteella ja kunnan viranomaisilla on hallintolain 31 S:ssä säädetty selvittämisvelvollisuus voimaloiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvien päätösten yhteydessä, varsinkin jos tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista on esitetty perusteltuja epäilyksiä.

Turvallisuuteen sisältyy olennaisesti myös melu. Latamäen tuulivoimantuotantoalueen lähiasukkaat ovat moneen kertaan raportoineet tuulivoimaloista aiheutuvista meluhaitoista, vaatineet melutason asianmukaista selvittämistä ja toimenpiteitä meluhaittojen poistamiseksi. Koska vaatimusten tueksi on esitetty asianmukaisia todisteita, kunta ei voi sivuuttaa näitä vaatimuksia pelkällä toiminnanharjoittajalta saatuihin tietoihin perustuvalla kielteisellä päätöksellä, vaan kunnan viranomaisilla on edellä mainittu lakiin perustuva selvittämisvelvollisuus todellisen haitan selville saamiseksi.

Luhangan kunnan rakennuslautakunta on hylännyt melumittausten uusimista koskevan vaatimuksen ja perustellut hylkäämistä sillä, että kyse on samasta asiasta, joka on ratkaistu jo Vaasan hallinto-oikeuden 19.5.2016 antamassa päätöksessä. Hallintopakkohakemuksessa on kuitenkin kyse siitä, että kesällä 2015 tehdyissä melumittauksissa ei ole noudatettu ohjetta OH 4/2014, kuten hallinto-oikeuden päätöksessä on edellytetty, eikä mittaustuloksia ole yritetty täydentää mainitun ohjeen mukaisiksi, joten melumittaukset tulee siitä syystä tehdä uudelleen. Hallinto-oikeuden päätös ei sisällä kannanottoa kesäkuussa 2015 suoritettujen melumittausten totuudenmukaisuudesta tai ohjeidenmukaisuudesta, joten hallintopakkohakemuksessamme ei ole, toisin kuin rakennuslautakunnan päätöksessä väitetään, kyse samasta asiasta, joka olisi jo hallintooikeudessa ratkaistu.

Muutoksenhakijat ovat lisäksi viitanneet Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vuonna 2016 tehtyyn tuulivoimamelun häiritsevyyttä koskevaan tutkimukseen (tuulivoimamelun häiritsevyys kahdella tutkimuspaikkakunnalla, Sari Janhunen ym.).

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Luhangan kunnan rakennuslautakunta on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa:

Rakennuslautakunnan päätöksen 8.12.2016 64 kumoamisen osalta rakennuslautakunta on viitannut WSP Finland Oy:n 16.6.2016 päivättyyn lausuntoon, Latamäen tuulivoimalapuiston ympäristömelumittauksiin 2015 (WSP Finland Oy 3.9.2015) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 4/2014 Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa.

Asian tulee rajautua ainoastaan Vaasan hallinto-oikeuden 19.5.2016 antamassa päätöksessä tehdyn lisäyksen tarkasteluun. Rakennuslautakunnan kokonaisarvio edellä viitattuun aineistoon perustuen on, että melutasojen mittaus on suoritettu ympäristöhallinnon ohjetta 4/2014 vastaavalla tavalla ja siten altistuvien kohteiden melutasoarvio voidaan johtaa kesällä 2015 suoritettujen melumittausten tuloksista myös laskennallisesti. Yleisesti tämä ilmenee mainitun ympäristöhallinnon ohjeen johdanto-osiossa. Melumittausraportin 3.9.2015 tulokset ja niistä johdettu WSP Finland Oy:n lausunto 16.6.2016 vastaavat ympäristöhallinnon ohjeen 4/2014 mukaista melumittausten tulosten tulkintaa altistuvissa kohteissa myös Latamäen melumittausten kohdalla.

Valituksessa esitetyt väitteet virheistä ja puutteista Latamäen melumittauksissa ovat yksipuolisen tarkoitushakuisia perustuen valittajien jo ensimmäisen vireillepanon (4.2.2015) yhteydessä esittämään vaatimukseen, jonka mukaan melumittauksen suorittajaksi tulee valita heidän esittämänsä henkilö. Huomionarvoista mainitussa vaatimuksessa on, että muutoksenhakijat ovat esittäneet epäluottamuksensa Latamäen melumittausten suorittamisesta jo ennen kuin melumittauksen suorittajaa on valittu. Toiseksi huomio kiinnittyy vaatimukseen ympäristöministeriön ohjeen OH 3/2014 noudattamisesta mittausten yhteydessä.

Valituksessa esitettyjä vaatimuksia kesällä 2015 tehtyjen melumittausten uusimiseksi ei tule ottaa huomioon, koska nämä asiat on jo aikaisemmin hallintooikeuden päätöksellä lain- ja oikeusvoimaisesti ratkaistu.

Rakennuslautakunnan päätöksen 8.12.2016 65 kumoamisen osalta rakennuslautakunta on vaatinut ensisijaisesti valituksen jättämistä tukimatta, koska asia on edellä todetusti aikaisemmin lain- ja oikeusvoimaisesti ratkaistu. Toissijaisesti rakennuslautakunta on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Ilmatar Luhanka Oy:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituskirjelmän ja lausunnon johdosta. Vastinetta ei ole annettu.

Raili Pajunen asiakumppaneineen on lausunnon johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut muun muassa seuraavaa:

Valituksessa on kyse Luhangan kunnan rakennuslautakunnan päätöksen 29.3.2015 8 jälkeisistä tapahtumista eli melumittausten toimittamiseen liittyvistä seikoista ja melumittausten ohjeenmukaisuudesta sekä melumittausten uusimista koskevasta vaatimuksestamme toimitetuissa melumittauksissa olleiden puutteiden vuoksi.

Koska melutasoa mittausten kohteena olevien asuinrakennusten ulkopuolella ei ole mitattu ympäristöhallinnon ohjeen mukaisesti, ei näin saaduista mittaustuloksista voida selvittää myöskään sisätilojen pienitaajuista melua laskennallisesti siten, että laskentatulos täyttäisi melunmittausohjeistuksen edellytykset.

Muutoksenhakijat ovat viitanneet Vaasan hallinto-oikeuden 16.2.2017 antamiin päätöksiin nro 17/0054/2 ja nro 17/0055/2.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalla rakennuslautakunnalla on hallintolain 31 S:ssä säädetty selvittämisvelvollisuus, joka velvoittaa sitä hankkimaan kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset ja ympäristönsuojelulaissa säädetty toimimisvelvollisuus tapauksissa, joissa ympäristön pilaantumista uhkaavaa toimintaa esiintyy.

Raili Pajunen asiakumppaneineen on toimittanut valituksen täydennyksen, jossa on todettu muun muassa seuraavaa:

Ruotsin työympäristöviranomaisen (arbetsmiljöverket) selvitykset koskien tuulivoimaloiden turvallisuuspuutteita ovat valmistuneet (Arbetsmiljöverket, projektrapport 18.4.2017, 2015/034210). Yksi selvityksessä erityisesti tarkastetuista ja myyntikieltoon joutuneista tuulivoimatyypeistä oli voimalatyyppi Vestas VI 12-3.0 MW. Kyseinen voimalatyyppi on käytössä Latamäen tuulivoimala-alueella.

Latamäen tuulivoimala-alueen tuulivoimalat eivät ole CE-merkittyjä.

Ilmatar Luhanka Oy:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen täydennyksen johdosta. Samalla yhtiölle on lähetty tiedoksi asiassa annettu vastaselitys. Vastinetta ei ole annettu.

Raili Pajunen asiakumppaneineen on toimittanut valituksen täydennyksen.

Merkintä
Asiaa ratkaistessaan hallinto-oikeudella on ollut käytössään Vaasan hallintooikeuden päätös 19.5.2016 nro 16/0114/2 siihen liittyvine asiakirjoineen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

I . Hallinto-oikeus poistaa Luhangan kunnan rakennuslautakunnan päätökseen 8.12.2016 64 liitetyn valitusosoituksen ja jättää kyseisestä päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta.
2. Hallinto-oikeus kumoaa Luhangan rakennuslautakunnan päätöksen 8.12.2016 65 ja palauttaa asian rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi perusteluista tarkemmin ilmenevistä syistä.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain (586/1996) 5 S:n I momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.
Hallintolainkäyttölain 51 S:n 2 momentin mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.
Luhangan kunnan rakennuslautakunta on kokouksessaan 8.12.2016 64 kohdalla päättänyt merkitä tiedoksi WSP Finland Oy:n 16.6.2016 päivätyn lausunnon kesällä 2015 suoritettujen Latamäen tuulivoimapuiston melumittausten sisällöstä ja todennut annetun lausunnon vastaavan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä asetettua velvoitetta ympäristöhallinnon ohjeen 4/2014 noudattamisesta Latamäen tuulivoimapuiston melumittausten suorittamisessa.
Rakennuslautakunnan päätös merkitä tiedoksi annettu lausunto ei sisällä sellaista perusteltua asiaratkaisua, johon voi hallintolainkäyttölain 5 S:n I momentin perusteella hakea muutosta. Näin ollen päätökseen liitetty valitusosoitus on poistettava ja valitus jätettävä tutkimatta.

2.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 S:n 1 momentin mukaan valvontaviranomainen voi 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä taikka määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 2) määrätä I kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta; 3) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan tämän lain vastaista ympäristön pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain 179 S:n 1 momentin mukaan, jos tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä ei ole noudatettu, valvontaviranomaisen on asian laatu huomioon ottaen kehotettava lopettamaan säännösten tai määräysten vastainen menettely ja ryhdyttävä toimiin 175 ja 176 S:ssä tarkoitetun hallintopakkoasian vireille saattamiseksi.

Saman pykälän 2 momentin mukaan valvontaviranomaisen on valvottava, että kehotusta ja hallintopakkoasiassa annettua kieltoa tai määräystä noudatetaan.

Ympäristönsuojelulain 209 S:n 1 momentin mukaan tämän lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Ilmatar Luhanka Oy:n Latamäen tuulivoimala-alueella on toiminnassa kuusi teholtaan 3 megawatin Vestas V-112 3,0 MW tuulivoimalaa. Voimaloiden napakorkeus on 140 metriä ja voimalan yksittäisen lavan pituus on 54,6 metriä. Tuulivoimalat ovat aloittaneet sähköntuotannon marraskuussa 2014.

Latamäen tuulivoimala-alue sijaitsee Luhangan kunnassa. Valituksen mukaan lähin asuinrakennus sijaitsee 700 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta ja kilometrin säteellä tuulivoimaloista sijaitsee ainakin kahdeksan asuinrakennusta.

Tuulivoimala-alueen melumallinnuksen rakentamisvaiheessa on laatinut Numerola Oy 11.6.2013. Saadun selvityksen mukaan mallinnus tehtiin eri kokoisille ja tehoisille tuulivoimaloille kuin rakennetut voimalat.

Saadun selvityksen mukaan Latamäen tuulivoimala-alueen melua on mitattu 1 1.6.2015-10.7.2015 (Ilmatar Luhanka Oy, Latamäen tuulivoimalapuiston ympäristömelumittaukset 2015, WSP Finland Oy 3.9.2015).

WSP Finland Oy:n melumittauksia koskevan raportin mukaan mittausjakson aikana voimalat olivat käynnissä ympäri vuorokauden, mikäli tuulennopeus oli riittävä. Voimalat pysäytettiin päivittäin klo 00.00-00.30 ja 01.30-02.00 välisinä aikoina voimaloiden aiheuttaman äänitason ja taustamelutason suhteen selvittämiseksi. Mittausjakson aikana voimaloiden keskimääräinen tehon tuotto vaihteli välillä 0,71-0,82 MW ja tuulen nopeudet nasellien korkeudella välillä 5,6-5,8 m/s. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua mitattiin samanaikaisesti kolmessa mittauspaikassa. Mittauspaikat sijaitsivat asuinrakennusten pihaalueiden läheisyydessä. Etäisyydet lähimpiin tuulivoimalaitoksiin olivat 820 metriä, 1 100 metriä ja 1900 metriä. Tuulivoimaloiden melupäästöt mitattiin kahdelle voimalalle. Raportin mukaan tuulivoimalat toimivat mittausjakson aikana 1-2 % ajan 3 MW:n nimellistehollaan. Tuulivoimalat toimivat nollateholla 15-19 % ajasta.

Mittauspaikan I mittausjakson päiväaikainen keskiäänitaso LAeq klo 7-22 Oli 39,6 dB, mittauspaikan 2 42,8 ja mittauspaikan 3 44,9 dB . Yöaikainen mittausjakson keskiäänitaso LAeq klo 22-7 mittauspaikalla 1 oli 42,3 dB, mittauspaikalla 2 40,6 dB ja mittauspaikalla 3 37,6 dB. Suurimmat vuorokauden aikaiset päiväaikaiset keskiäänitasot olivat 44,3 — 52,2 dB ja vastaavat yöaikaiset keskiäänitasot 43,2 - 48,7 dB.

Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) 3 S:n mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvilla pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen alueilla melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja 45 dB (LAeq klo 7-22) ja 40 dB (LAeq klo 22-7). Verrattaessa kesän 2015 mittaustuloksia asetuksen mukaisiin ohjearvoihin on todettavissa, että taustamelukorjaamaton ulkomelutaso on ylittänyt yöajan ohjearvon pitkäaikaisena keskiarvona mittauspisteissä I ja 2. Päiväaikainen melun ohjearvo on ylittynyt useana mittausjakson päivänä. Mittausraportin mukaan alue on äänimaailmaltaan lähes luonnontilainen eli siellä ei ole muita melun päästölähteitä.

Edellä mainitun perusteella hallinto-oikeus katsoo, ettei lautakunta ole tehdyn mittauksen perusteella voinut poissulkea tuulivoimaloiden aiheuttaman meluhaitan kohtuuttomuutta häiriintyvissä kohteissa. Riittävän luotettavan arvioinnin tekemiseksi melutasojen selvittämistä alueella on jatkettava. Selvitys on tehtävissä joko mallintamalla voimaloiden melupäästön leviämistä erilaisissa olosuhteissa tai suorittamalla melumittauksia ajankohtana, jolloin voimalat toimivat suuremmalla tehotasolla ja jolloin vallitsee melun leviämisen kannalta otollisemmat olosuhteet kuin aikaisemmin tehdyssä mittauksessa. Tarvittaessa on käytettävä molempia arviointimenetelmiä. Taustamelukorjaus on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeen 4/2014 mukaisesti.

Rakennuslautakunta on perustellut hallintopakkohakemuksen hylkäävää päätöstään sillä, että 5.12.2016 vireille tulleessa hallintopakkohakemuksessa on kysymyksessä samat vaatimukset, joihin Vaasan hallinto-oikeus on 19.5.2016 antanut lainvoimaisen päätöksen. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, ettei aiempi hallintopakkohakemus sinänsä samassa asiassa tarkoita sitä, ettei uutta hakemusta voi laittaa vireille. Hallintopakon hakijat ovat katsoneet, ettei ensimmäisen vireillepanon johdosta Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva rakennuslautakunta ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin tuulivoimaloiden aiheuttaman melun selvittämiseksi. Nyt kysymyksessä olevassa hallintopakkohakemuksessa on myös katsottu, että aiemmin suoritettujen melumittausten perusteella ei ole voitu asianmukaisesti arvioida onko kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella aihetta ryhtyä ympäristönsuojelulain 175 S:n tai 180-181 S:ien mukaisiin toimiin.

Siltä osin kuin valituksessa on vaadittu Luhangan kunnan rakennuslautakuntaa tarvittaessa antamaan toiminnanharjoittajalle ympäristönsuojelulain 180 S:ssä tarkoitettuja määräyksiä, hallinto-oikeus viittaa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO 2018: 104 ja lyhyeen ratkaisuselosteeseen KHO 27.7.2018 taltio 3621. Mainituissa ratkaisussa korkein hallinto-oikeus on muun muassa katsonut, että ympäristönsuojelulain 180 S:ssä tarkoitettujen yksittäisten määräysten antaminen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ei sovellu teollisen mittaluokan tuulivoimaloiden aiheuttamien ympäristövaikutusten hallitsemiseen, vaan toiminta kokonaisuudessaan edellyttää ympäristölupaharkintaa.

Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annettu valtioneuvoston asetus (1107/2015) on tullut voimaan 1.9.2015. Sen 6 S:n 3 momentin mukaan mainittua asetusta sovelletaan myös harkittaessa rakennusluvan perusteella toimivan tuulivoimalan ympäristöluvan tarvetta ympäristönsuojelulain 27 S:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Näin ollen mainittu asetus tulee sovellettavaksi, kun arvioidaan Latamäen tuulivoimaloiden ympäristöluvan tarvetta.

Siltä osin kuin hallintopakkohakemuksessa ja valituksessa täydennyksineen on vaadittu tuulivoimaloiden aiheuttaman melun osalta sisämelumittauksia häiriintyvissä kohteissa, hallinto-oikeus toteaa, että sisämelua voidaan riittävästi arvioida luotettavien ulkomelumittausten perusteella eikä sisämelumittausten suorittamiseen lähtökohtaisesti ole tarvetta, kun otetaan lisäksi huomioon mitä tuulivoimaloiden ulkomelutasoista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 S:ssä säädetään sisämelun huomioon ottamisesta.

Edellä todetun perusteella hallinto-oikeus katsoo, ettei rakennuslautakunta ole voinut hylätä hallintopakkohakemusta päätöksessään mainitsemillaan perusteilla. Näin ollen rakennuslautakunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.

Asiaa uudelleen käsitellessään rakennuslautakunnan on varattava toiminnanharjoittajalle tilaisuus lausua hallintopakkohakemuksestaja velvoitettava toiminnanharjoittaja suorittamaan uusi meluselvitys toiminnan aiheuttamasta meluhaitasta häiriintyvissä kohteissa. Rakennuslautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus antaa vastine meluselvityksen johdosta. Sen jälkeen rakennuslautakunnan on selvityksen perusteella suoritettava asiassa ympäristölupaharkinta. Hallinto-oikeuden ratkaisu huomioon ottaen enempi lausuminen valituksessa ja sen täydennyksissä esitetyistä valitusperusteista ei ole asian tässä vaiheessa tarpeen.

Sovelletut oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut

Muutoksenhaku
Ympäristönsuojelulain 190 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää hallintolainkäyttölain 13 S:n 2 momentin perusteella valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista.
Valitusosoitus on liitteenä Hall (01.18).

Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Marja Lampi ja
Raija Uusi-Niemi sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Sauli Viitasaari.

Marja Lampi Sauli Viitasaari Raija Uusi-Niemi
Hallinto-oikeuden esittelijä Heli Ala-Tulijoki
Toimituskirjan antaja: age, Anu Sara lainkäyttösihteeri Diaarinumerot

Jakelu


Päätös ja maksu
Raili Pajunen asiakumppaneineen, maksutta yhteyshenkilö: Hannu Heinonen saantitodistuksin

Jäljennös maksutta Ilmatar Luhanka Oy saantitodistuksin
Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen /Luhangan kunnan rakennuslautakunta
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, sähköisesti
Ympäristölupavastuualue
Suomen ympäristökeskus, sähköisesti
TL / ARS

Liite hallinto-oikeuden päätökseen
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Valitusluvan myöntämisperusteet
Hallintolainkäy'ttölain 13 S:n 2 momentin mukaan valitusluvan myöntämisen perusteet ovat:
1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai
3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.
Valituslupa voidaan myöntää myös siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallinto-oikeuden päätöksestä.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuunottamatta.
Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään.
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus, on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettavan valituskirjelmän tulee olla toimitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä on kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.
Hall (01.18) (sivu 1/2)
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta perusteet, minkä vuoksi valituslupa tulisi myöntää miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero sekä mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla).
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa tai ellei sähköisesti toimitettavassa asiakirjassa ole selvitystä asiamiehen toimivallasta.
Korkeimman hallinto-oikeuden yhteystiedot
Postiosoite:
Korkein hallinto-oikeus PL 180, 00131 Helsinki
Käyntiosoite:
Fabianinkatu 1 5, Helsinki
Puh.nro:
029 56 40200
Telefax:
029 56 40382
S-posti:
korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi
Aukioloaika:
arkipäivisin klo 8.00-16.15 Hall (01.18)